Hyödyllisiä materiaaleja

Tulkkaus

• Asioimistulkin ammattisäännöstö (PDF)
• Tässä 10 kielellä toteutetussa videossa kerrotaan suomalaisen viranomaisen ja tulkin roolista ja tehtävistä. Video on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen valtakunnallisessa Kotona Suomessa -hankkeessa (ESR)
• Gustafsson, K., Norström, E. & Höglund, P. (2019). Language interpreting and brokering in Swedish public service institutions: The use of children for multilingual communication. Revista de Llenguia i Dret, Journal of Language and Law 71, 13–26.
• Kara, H. & Nordberg, C. (2023) Configuring public service interpreting in Finland as sentient professional practice and affirmative social service work: Emotion in the work of public service interpreters, Nordic Social Work Research.
• Karinen, R., Luukkonen, T., Jauhola, L. & Määttä, S. (2020). Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020: 45.
• Koskinen, K., Vuori, J., & Leminen, A.-K. (toim., 2018). Asioimistulkkaus: monikielisen yhteiskunnan arkea. Tampere: Vastapaino.
• Nordberg, C. & Kara, H., (2022) Unfolding occupational boundary work: Public service interpreting in social services for structurally vulnerable migrant populations in Finland,  Just. Journal of Language Rights & Minorities. 1, 1-2, p. 137-162. 
• Norström, E., Gustafsson, K., & Fioretos, I. (2011). Interpreters in Sweden: A tool for Equal Rights? GrammaI, 19, 59. 
• Tipton, R. (2016). Perceptions of the “occupational other”: Interpreters, social workers and intercultures. British Journal of Social Work 46(2), 463–479. 
• Vuori, Jaana, Sari Hokkanen, Marta Choroszewicz & Anni-Kaisa Leminen. 2022. “Etninen eriarvoisuus asioimistulkkien ammatissa ja työoloissa.” Työelämän tutkimus/Arbetslivsforskning 20 (2): 185–210.
• Westlake, D., & Jones, R. K. (2018). Breaking Down Language Barriers: A Practice-Near Study of Social Work Using Interpreters. British Journal of Social Work 48(5), 1388–1408.

Digitalisaatio

• Sosiaalialan digitalisaatio: Digitalisaatio & sosiaaliala, mahdollinen yhtälö.
• Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede S. & Kouvonen, A. (2023). Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion of older migrants? Critical Social Policy, 43, 3, 375–400.
• Buchert, U., Wrede, S. & Kouvonen, A. (2023). Persisting inequalities in the digitalized society: migrant women facing coercive dimensions of everyday digitalization. Information, Communication & Society, julkaistu sähköisesti 4.7.2023.
• Granholm, C. (2016). Social work in digital transfer – blending services for the next generation. Mathilda Wrede-institutets forskningsserie 1/2016. Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC). [Doktorsavhandling, Helsingfors universitet.]
• Granholm, C., Merikoski, P. & Kulmala, M. (2023) Haavoittuvuus ja osallisuuden haasteet digitalisoituvissa sosiaalipalveluissa. Kotoutumisen kokonaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö.
• Larsson, K. K. (2021). Digitization or equality: When government automation covers some, but not all citizens. Government Information Quarterly, 38(1).
• Safarov,
 Nuriiar (2023) Administrative Literacy in the Digital Welfare State: Migrants Navigating Access to Public Services in Finland, Social Policy and Society, 1–14. 
• Weiste, E., Rydman, V. & Kurki, A-L (2022). Osallisuutta vai eriarvoisuutta? Sote-toimijoiden käsityksiä asiakasosallisuudesta digitalisoituvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Finnish Journal of Health and Welfare, 14(3), 299–308.

Moninaisuus

• Heino, Eveliina (2023) Intersektionaalisuus sosiaalityössä. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Janus.
• Heino, E. & Jäppinen, M. (2022). Näkökulmia kulttuurin merkityksiin sosiaalityön käytännöissä ja tutkimuksessa. Janus, 30(2), 174–181.
• Heino, Evelina, Kara, Hanna, Tarkiainen, Laura & Maria Tapola-Haapala (2022) Master’s-level social work students’ definitions of intersectionality in relation to social work practice in Finland, Nordic Social Work Research.
• Riitaoja, A.-L., Jäppinen, M., Kara, H. & Nordberg, C. (2021). Siirtolaisuus ja moninaisuus sosiaalityön yliopistokoulutuksen ja sosionomi (AMK) -koulutuksen opetussuunnitelmissa. Janus 29(3), 267–285
• Elfving Ström, E. (2021). Rasismi ja rodullistaminen. Askelmerkkejä rasisminvastaiseen sosiaalityöhön. Teoksessa Matthies, A-L., Svenlin, A-R. & Turtiainen, K. (toim.) Aikuissosiaalityö – Tieto, käytännöt ja vaikuttavuus. Helsinki: Gaudeamus.
• Keskinen, S., Mkwesha, F. & Seikkula, M. (2021). Teoreettisen keskustelun avaimet – rasismi, valkoisuus ja koloniaalisuuden purkaminen. Teoksessa Keskinen, S., Seikkula, M., Mkwesha F. & Sinkkonen, A. (toim.) Rasismi, valta ja vastarinta. Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Gaudeamus.
• Koivunen, L. & Rastas, A. (2020). Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen. Historiallinen aikakauskirja 118:4.
• Kuokkanen, R. (2020). Pohjoismainen asuttajakolonialismi ja vuoden 2017 Tenosopimus. Historiallinen aikakauskirja 118:4.

Kielillinen moninaisuus / Monikielisyys

• Buzungu, H. F. (2023). Language discordant social work in a multilingual world : the space between. London, Routledge.
• Buzungu, H. F. &  Rugkåsa, M. (2023). Lost in culture: language discordance and culturalization in social work with migrants, Nordic Social Work Research. 
• Gustafsson, K., Åberg, L., Gruber, S., & Norström, E. (2023). Social work in a multilingual world. Nordic Social Work Research, 13(4), 501-509. 
• Hall, J. & Valdiviezo, S. (2020). The social worker as language worker in a multilingual world: Educating for language competence. Journal of Social Work Education 56(1), 17–29. 
• Holzinger, Clara. 2020. “‘We don’t worry that much about language’: Street-level bureaucracy in the context of linguistic diversity.” Journal of Ethnic and Migration Studies 46 (9): 1792–1808. 
• Piller, I., & Takahashi, K. (2011). Linguistic diversity and social inclusion. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 14(4), 371-381.
• Pohjola, A. (2016). Language as a cultural mediator in social work: Supporting Sámi culture with services in Sámi. International Social Work 59(5), 640–652.

Luottamus

• Pirkkalainen, P., Näre, L., & Lyytinen, E. (2022). ‘I do not trust any of them anymore’: Institutional distrust and corrective practices in pro-asylum activism in Finland. Current Sociology, 0(0).
• Slayter, E & Križ, K (2015) Fear Factors and Their Effects on Child Protection Practice With Undocumented Immigrant Families—“A Lot of My Families Are Scared and Won't Reach Out”, Journal of Public Child Welfare, 9:3, 299-321.
• Sundbäck, L., 2023. Trust Shaping in Forced Migrants’ Institutional Encounters in the Finnish Welfare State.  Nordic Journal of Migration Research,  13(2),

Kanssatutkimus

• Temanummer i Socialvetenskaplig tidskrift, Vol. 29, Nr 3-4 (2022)
• Kulmala, M., Spišák, Sanna & Venäläinen, S. (2023, toim.) Kanssatutkimus: Ihanteet ja käytönnöt. Kanssatutkimuksen tutkijaverkosto.
• Kulmala, M., Lindfors, P., Pekurinen, V., Nygård, T., Multas, A-M., Peltonen J. & Joronen, K. (2023): Tubettajat nuorten mielenterveyden vertaistukijoina sosiaalisessa mediassa – Mitä ja miten tutkia, ja kenen kanssa? Sosiaalitieteellinen Aikakausilehti, 2023: 60: 474–477.
• Kulmala, Meri & Fomina, Anna (2019): Luoteisvenäläiset nuoret kanssa- ja vertaistutkijoina [Young adults in North-West Russia as co- and peer researchers], Idäntutkimus 4/2019, 96-102.
• Cotterell, N., & Buffel, T. (2023). “Holders of knowledge are communities, not academic institutions”: Lessons from involving minoritised older people as co-researchers in a study of loneliness in later life. Qualitative Research in Psychology, 20(3), 441–470.
• James, H., & Buffel, T. (2022) Co-research with older people: A systematic literature review. Ageing and Society, First View, 1–27.
• Liddiard, K., Runswick-Cole, K., Goodley, D., Whitney, S., Vogelmann, E., Watts, L. (2018). ‘I was excited by the idea of a project that focuses on those unasked questions’ Co-producing disability research with disabled young people. Children & Society, 32(2), 154–167.
• Littlechild, R., Tanner, D., & Hall, K. (2015). Co-research with older people: Perspectives on impact. Qualitative Social Work, 14(1), 18–35.
• Rättilä, T. & Honkatukia, P. (Eds.), Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia (2021). Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.
• Tanner, D. (2012). Co-research with older people with dementia: Experience and reflections. Journal of Mental Health, 21:3, 296-306.
• Spies, R., Ennals, P., Egan, R., Hemus, P., Droppert, K., Tidhar, M., Simmons, M., Bendall, S., Wood, T.  & Lessing, K. 2022). Co-research with people with mental health challenges: Transforming knowledge and power. In Handbook of social inclusion: Research and practices in health and social sciences (pp. 1–27). Springer International Publishing.

Monikieliset ikäihmiset ja sosiaalipalvelut

• Buchert, U., Kemppainen, L., Olakivi, A., Wrede, S., & Kouvonen, A. (2023). Is digitalisation of public health and social welfare services reinforcing social exclusion? The case of Russian-speaking older migrants in Finland. Critical Social Policy, 43(3), 375-400.
• Kemppainen, L., Olakivi, A., Kouvonen, A., Safarov, N., & Wrede, S. (2020). Yli 50-vuotiaat venäjänkieliset Suomessa: Terveys, osallistuminen, palvelut ja digiteknologioiden käyttö: Havaintoja CHARM-kyselystä. Helsingin yliopisto.
• Wrede, S., Buchert, U., Kemppainen, L., & Olakivi, A. (2021). Ikääntyminen, siirtolaisuus ja moninaistuva yhteiskunta. Teoksessa Taina Rantanen, Katja Kokko, Sarianna Sipilä, Anne Viljanen (toim.), Gerontologia (s. 496-508). Duodecim.

Monikieliset vammaiset ja sosiaalipalvelut

• Heino, Eveliina & Lillrank, Annika (2021) Recognition as an Inclusionary and Exclusionary Mechanism in Finnish Public Health and Social Services. Experiences of Migrant Families with a Disabled Child in Interaction with professionals. Society & Disability. 
• Heino, Eveliina & Lillrank, Annika (2020) Institutionaalisen luottamuksen rakentuminen – maahanmuuttajataustaiset perheet perus- ja vammaispalveluiden käyttäjinä. Sosiologia, 57 (4), 346–362. 
• Vuorento, Mirkka & Larissa Franz-Koivisto. 2016. ”Maahanmuuttajataustainen vammainen lapsi ja hänen perheensä sosiaalipalveluiden asiakkaana.” Teoksessa Kansainvälinen sosiaalityö. Käsitteitä, 26 käytäntöjä ja kehityskulkuja, toim. Maija Jäppinen, Anna Metteri, Satu Ranta-Tyrkkö & PirkkoLiisa Rauhala. Helsinki: Sosiaalityön tutkimuksen seura, 104–132.
• Watson, N., Roulstone, A., Thomas, C (ds.) (2020) Routledge Handbook of Disability Studies. Routledge.

Monikieliset lapset ja sosiaalipalvelut

• Anis, Merja & Turtiainen, Kati (2021) Social Workers’ Reflections on Forced Migration and Cultural Diversity - Towards Anti-Oppressive Expertise in Child and Family Social Work. Social Sciences 10(3), 79.  
• Bagans, Laura, Eveliina Heino & Marja Katisko (2023) Yksin maahan tulleiden nuorten arjen kansalaisuuden rakentuminen maahanmuuttajapalveluiden jälki-huollon ammattilaisten kuvaamana. Nuorisotutkimus. 
• de Arruda Camara, Anna-Maija, Heino, Eveliina & Juvonen, Tarja (2021) Yksin maahan tulleiden lasten ja -nuorten koti-ikävä ammattilaisten kuvaamana. Janus.
• Greenwood, N., Habibi, R., Smith, R., & Manthorpe, J. (2015). Barriers to access and minority ethnic carers' satisfaction with social care services in the community: A systematic review of qualitative and quantitative literature. Health & Social Care in the Community 23(1), 64–78.
• Heino, Eveliina, Jäppinen, Maija & Veistilä, Minna (2023) Assessments of foreign language-speaking children’s well-being in Finland: a frame analysis of child welfare and family service supervisors’ accounts. Nordic Social Work Research.
• Heino, Eveliina, Kara, Hanna (2023) Vieraskielisten lapsiperheiden vanhempien hyvinvointi ja sen muutokset Covid-19- pandemian alussa. Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa: Muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa. Hekkala, M. & Raitakari, S. (toim.). Tampereen yliopisto, s. 202–223.
• Heino, Eveliina, Kara, Hanna & Jäppinen, Maija (2023) Vieraskielisten lapsiperheiden vanhempien kuvaukset kuormittavista tekijöistä ja selviytymiskeinoista COVID-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana. Sosiaalityö kriiseissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Raitakari, S., Harrikari, T., Hekkala, M. & Kivipelto, M. (toim.). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, s. 152-182.
• Kriz, K. & Skivenes, M. (2010) Lost in translation: How child welfare workers in Norway and England experience language difficulties when working with minority ethnic families. British Journal of Social Work 40(5), 1353–1367.